Pikavipeistä on ollut puhetta niin pitkään kuin niitä on ollut tarjollakin, eli vuodesta 2005 saakka. Viimeisin huomiota herättänyt lausunto pikavippeihin liittyen tuli kokoomuksen varapuheenjohtaja Sampsa Katajalta, jonka mielestä pikavipit pitäisi laittaa täyskieltoon. Kantaansa Kataja perusteli sillä, ettei vippien ottajilla ole varaa maksaa lainojansa takaisin. Tulee vain väkisinkin mieleen, että pitäisikö esimerkiksi puhelinoperaattorien kytkyliittymätkin kieltää? Ehkä ihmisillä ei ole varaa maksaa niitäkään takaisin? Pikalainoja kyllä yritetään mustamaalata argumenteilla, jotka ovat jo vähän liiankin tuttuja. Päällimmäisenä puheenaiheena on yksittäisen kansalaisen velkakierteen uhka, kun taloudellisen ongelman ratkaisusta tuleekin itse ongelma. Tutkimukset kuitenkin osoittavat kerta toisensa jälkeen, että pikalaina tai kulutusluotto otetaan suurimmassa osassa tapauksista arkisten kulujen, kuten ruoka- ja lääkeostoksien kustantamiseen. Viimeksi tämä vahvistettiin Suomen Pienlainayhdistyksen teettämässä taloustutkimuksessa. En väitä etteikö jonkinlainen velanotto olisi jo osa nykykulttuuria. Yleinen suhde lainaamiseen on kyllä varsinkin positiivinen, mutta lainaamisen muodot vaihtelevat. Yli puolet ottaisivat pienen luoton mieluiten joko ystävältä tai läheiseltä. Kulutusluotto on kuitenkin toiseksi suosituin vaihtoehto, jonka ottaisi 47% lainaa etsivistä. Luottokortti on kolmanneksi suosituin vaihtoehto. Vippi on kuitenkin kulutusluoton ohella se helpoin lainavaihtoehto. Ystävältä lainan kysyminen voi olla nolostuttavaa ja hankalaa, mutta pikalaina on todella helppo hakea netin välityksellä joutumatta anelemaan keneltäkään yhtään mitään. Mikseipä pikavippiä hakisikin, ovathan ne nykyään erittäin edullisiakin, itse asiassa, jopa ilmaisia.